Mikä on paras pleikka?

Kun PlayStationin tulevaisuus ojennetaan tulevalle Sonyn viidennelle konsolille, on nyt hyvä hetki pohtia, mitä on jo tapahtunut kyseisen firman ikonisen pelibrändin suhteen. Nyt neljän konsolin ja kahden käsikonsolin kanssa, on oikea hetki arvostella PlayStationin historiaa ja laittaa sen konsolit järjestykseen, huonoimmasta parhaimpaan.

Sana ”PlayStation” on nykyään jo synonyymi pelaamiselle. Hiukan yli 25 vuodessa Sony on luonut yhden kaikkien aikojen kaupallisesti menestyneimmistä pelilaitebrändeistä, myyden yli 530 miljoonaa ”pleikkarin” logoa kantavaa laitetta. Se on mahtava ikoni, joka ei näytä pysähtyvän lähiaikona, etenkin kun tuleva PlayStation 5 on ottamassa viitan seuraavalle sukupolvelle.

Mutta entäpä PlayStationin menneisyys? Sen tarina sisältää ylä- ja alamäkiä, joten Sonyn konsolien arviointi tuntuu oikealta nähdäksemme, mikä nousee päällimmäiseksi ja mikä valuu pohjalle. Tämä listaus on tietenkin vain yksi mielipide, ja lukiessasi huomaat, että kaikista PlayStation-konsoleista löydetään ainakin joitain hyviä ominaisuuksia. Lista ei myöskään sisällä oheislaitteita, esim. PSVR tai plug-and-play -laitteita, kuten PlayStation Classic. Nuo laitteet säästetään toiseen päivään, toiselle listalle.

Playstation Vita


Sanotaan nyt aluksi, että huonoa PlayStation-konsolia ei ole. Mutta Sonyn tarvitsee vain katsella heidän kunnianhimoista, mutta kuitenkin ohikiitävää, toista käsikonsolia löytääkseen pettymyksen. PS Vita oli monipuolinen kannettava, joka lupasi todellista HD-pelaamista kämmenellesi. Todellisuudessa se oli vaikuttavaa tekniikkaa, joka tuntui saavuttamattomalta ja merkityksettömältä suurelle yleisölle, kiitos sen kalliiden lisävarusteiden. Tämän lisäksi ensimmäisen osapuolen tuen puute oli viimeinen naula PS Vitan arkkuun, ja konsoli oli kaupallinen floppi.

Kun lupaus kannettavasta pelaamisesta oli rikottu ja myyntiluvut jatkoivat laskuaan, PS Vita loi kuitenkin viehättävän persoonallisuuden, kiitos sen äärimmäisen omistautuneen fanikuntansa. Indie-pelit löysivät nälkäiset markkinat konsolilla, kun taas pelit kuten Uncharted: Golden Abyss, Persona 4: Golden ja Tearaway hyödynsivät PS Vitan teknistä potentiaalia. Useimmaat PS Vitan fanit kääntyvät onnellisesti anteeksipyyntöihin rakkaan kämmenlaitteensa puolesta, mutta valitettava pula niistä viittaa järjestelmän puutteisiin ja Sonyn kyvyttömyyteen kääntää Vitan kelkkaa voittoon.

Pleikka 3



Comeback-tarinan ongelma on siinä, että sen täytyy alkaa surkeasta paikasta. Hyvä esimerkki on PlayStation 3:n tuhoisat alkuajat, kun Sony oli omahyväinen aiemmista menestyksistään ja kanavoi tämän ylimielisyyden huonoon viestintään ja vahingollisiin liiketoimintapäätöksiin. PS3 oli yksinkertaisesti liian kallis, sille oli liian vaikea kehittää pelejä, ja siltä puuttui ratkaiseva kolmannen osapuolen tuki kehittäjiltä, kuten Valve ja Bioware. Tämä pudotti Sonyn kolmannen kotikonsolin kolmanneksi, ja niin alkoi heidän hidas nousunsa takaisin ylös.

Mutta kylläpä he nousivatkin, ja tarina PS3:n käänteestä on yksi pelialan ihailtavimmista. Tämä johtui suurelta osin siitä, että PS3:n ensimmäisen osapuolen yksinoikeusvalikoima saavutti laadun, jota julkaisija ei ollut vielä nänhyt. Uncharted, God of War III, The Last of Us, Infamous ja Little Big Planet tekivät järjestelmästä liian houkuttelevan olla ostamatta, ja sen myynti ylitti 80 miljoonan rajan (ja mikä tärkeintä, Xbox 360:n myynnin). Vaikka monet saattoivat ostaa PS3:n sen hienostuneen Blu-ray-tekniikan ansiosta, heille tarjottiin myös vaikuttava pelikirjasto, mikä merkitsi Sonyn ensimmäisen osapuolen hallitsevan aseman alkua – vaikka konsolin lanseeraus olikin katastrofi, josta toipuminen vei vuosia.

Pleikkari 1



Kaikki tarvitsee alun, ja epäilemättä alkuperäinen PlayStation aloitti asiat räjähdysmäisesti. PlayStation oli 32-bittinen ihmelaite, joka osoitti 3D-pelaamisen arvon samalla kun sillä oli keskeinen rooli pelialan muuttamisessa kypsempään suuntaan. Pelit, kuten Metal Gear Solid, Final Fantasy VII ja Resident Evil, toivat pelaamisen aikuiselle valtavirran yleisölle – joka sitten teki järjestelmästä historian ensimmäisen, joka ylitti 100 miljoonan myydyn yksikön rajan. Kirjaston syvyys ja leveys tarjosivat kiehtovia kokemuksia kaikentyyppisille pelaajille, kun taas jotkut nykypäivän tunnetuimmista kehittäjistä, kuten Naughty Dog ja Insomniac, saivat maistaa ensimmäistä kertaa todellista menestystä tällä konsolilla.

2D-pelien edelläkävijöiden tapaan voi olla vaikeaa palata PlayStationin entisiin klassikoihin, kuten Tomb Raideriin tai Syphon Filteriin. Terävät geometriset polygonit, epäselvät tekstuurit ja hankala ohjattavuus ovat merkkejä menneestä aikakaudesta, mikä haittaa jonkin verran konsolin ajattomia ominaisuuksia. Kuitenkin, ensimmäisellä PlayStationilla on vielä paljon tarjottavaa vuonna 2020, ja siinä on viehättävä kokoelma erikoisia pelejä, kuten PaRappa the Rapper ja ehkä kaikkien aikojen paras JRPG-valikoima. Se todella oli vahva alku PlayStation-brändille, mutta kourallinen sen seuraajia teki monta asiaa vielä paljon paremmin.

PLAYSTATION PORTABLE


Sonyn ensimmäinen yritys murtautua Nintendon hallitsemille kämmenlaitteiden markkinoille johti pieneen järjestelmään, joka oli täynnä mahtavuutta. Toisin kuin PS Vita, PlayStation Portable toteutti lupauksensa konsolilaatuisesta pelaamisesta, joka voisi (tavallaan) mahtua taskuun. Metal Gear Solid: Peace Walker, God of War: Chains of Olympus, Crisis Core, Daxter, Kingdom Hearts: Birth by Sleep ja Resistance: Retribution olivat kaikki fantastisia kannettavia spinoff-pelejä, jotkut jopa sarjansa parhaita.

Toki, se oli helppo häkätä, ja mitä vähemmän puhutaan UMD-videoista, sitä parempi, mutta sen eteen tehtiin vakavia ponnistuksia, että PSP olisi 2000-luvun puolivälin ja lopun all-in-one-viihdekämmenlaite. Pelit eivät olleet koskaan näyttäneet tai kuulostaneet paremmilta television tai tietokoneen näytön ulkopuolella, ja monet näistä peleistä kestävät edelleen vuosia myöhemmin. Mielestäni PSP ylitti omat tavoitteensa ja osoitti samalla, että käsikonsolimarkkinat eivät ole pelkästään ison N:n käytössä. Patapon ja Lumines saivat myös alkunsa PSP:n ansiosta, mikä jo itsessään oikeuttaa järjestelmän sijoittamisen tähän listaan.

Pleikkari 4



Sonyn suunnitelma kohdistaa pelaajat neljännelle kotikonsolilleen tuotti tulosta, minkä seurauksena kustantaja saavutti ylimmän sijan kilpailijoidensa keskuudessa ja pelaajien sydämissä. PlayStation 4 korjasi periaatteessa kaikki PlayStation 3:n ongelmat vahvalla viestinnällä, tehokkailla kolmansien osapuolten kumppanuuksilla ja kaikkien aikojen parhaimmalla DualShock-ohjaimella. Jotenkin yksinoikeudellisista nimikkeistä tuli vielä parempia, kun God of War, Horizon: Zero Dawn ja Spiden-Man olivat välittömiä klassikoita saapuessaan. Sonyn ensimmäisen osapuolen studiot ansaitsevat nyt suurta kunnioitusta, kiitos suurelta osin heidän panoksestaan tähän uusimpaan sukupolveen.

PS4 on ollut tervetullut keskus indie-pelien kukoistamiseen, puhumattakaan uskomattomista kolmansien osapuolten peleistä, jotka ovat auttaneet määrittämään järjestelmän identiteetin. Sony loi niin helppokäyttöisen ja vankan järjestelmän, että PS5:llä on isot kengät täytettävänään. Eikä vielä ole edes mainittu PS4 Prota, joka antoi meille herkullisen suupalan siitä, miltä konsolipelaamisen tulevaisuus näyttää.

Pleikkari 2



Kakkonen on ykkönen. Tästä saivat alkunsa monet PlayStationin suurimmista pelisarjoista, kuten God of War ja Ratchet & Clank, kun Sony vahvisti paikkansa laitteiston valmistuksen ja julkaisun uutena kuninkaana. PlayStation 2 tasoitti alkuperäisen PlayStationin hankalien uraauurtavien vuosien jälkeen jääneet rypyt ja esitti samalla modernin pelisuunnittelun todelliset mahdollisuudet. Jo olemassa olleet pelisarjat, kuten Metal Gear Solid ja Grand Theft Auto, nousivat uusille korkeuksille mullistamalla tyylilajinsa, ja viimeistään Shadow of the Colossuksen kaltaiset pelit osoittivat, että videopelit ovat taidetta.

DVD-soittimen sisältyminen laajensi pelikonsolin kykyjä ja muutti yleisön käsityksen siitä, mitä kaikkea pelikonsolit voivat tehdä. Mutta ehkä suurin todistus PS2:n herruudesta oli sen uskomaton pitkäikäisyys. Järjestelmä sai edelleen korkealaatuisia yksinoikeuksia pitkälle seuraavaan sukupolveen (Persona 3 ja 4), mikä tarkoittaa, että se lopetettiin vasta 13 vuoden kuluttua ensimmäisestä lanseerauksesta! PS2:ssa oli jokaiselle jotakin, ja paljon muutakin, kun katsoit vähän syvemmälle.

PS5 voi tietysti muuttaa kaiken. Joka tapauksessa PlayStation-järjestelmät ovat tuoneet pelaajille loputtomia tunteja iloa upeiden laitteistojensa ja kiehtovien peliensä kautta. Toivotaan, että tämä suunta jatkuu vielä vähintään myös seuraavat 25 vuotta.

Samantapaisia peliartikkeleita

Kommentit

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Most Popular